Asianosaisten suojan tarve rikosasiassa

Rikosasiaa käsiteltäessä asianosaisilla on erilainen tarve saada suojaa itseään koskevan rikosasian käsittelyyn. Rikoksen kohdentuminen asianomistajan omaisuuteen tai häneen henkilönä vaikuttavat suojan tarpeeseen. Lisäksi suojan tarve on riippuvainen siitä, missä vaiheessa asiaa käsitellään rikosprosessissa. Tässä kirjoituksessa keskityn näihin näkökulmiin.

Asianosaisten erilaiset näkökulmat

Rikos voi vaikuttaa asianomistajaan eri tavoin. Omaisuuteen (esim. esineet ja rahavarat) kohdistuvat rikokset vaikuttavat asianomistajaan eri tavalla kuin hänen henkilökohtaista koskemattomuuttaan loukkaavat teot (esim. raiskaus, lähisuhdeväkivalta ja pahoinpitely). Vaikka kysymys voi olla yksityiselämän ydinalueen tiedoista niiden arkaluonteisuuden vuoksi, tiedot eivät ole täysin ”koskemattomia”. Sen sijaan kysymys on siitä, kenellä on oikeus asianomistajaa koskeviin tietoihin. Muilla asianosaisilla on oikeus näihin tietoihin, jotta he voivat käsitellä asiaa omasta näkökulmastaan. Sen sijaan muiden (yleisön) oikeutta asianomistajaa koskeviin tietoihin voi olla tarpeellista rajoittaa. Asianomistajan pitäisi voida vaikuttaa siihen, minkä verran muilla kuin rikosasian asianosaisilla on oikeus saada tietää asianomistajaa koskevan rikosasian yksityiskohdista. (Rantaeskola, Satu, Asianomistajan yksityiselämän suoja rikosprosessissa, 2021, s. 565-570).

Rikoksesta epäillyn osalta tilanne on toisenlainen, koska syyttömyysolettaman varmistaminen edellyttää, ettei epäiltyä koskevia tietoja pääse liian varhaisessa vaiheessa julkisuuteen. Siksi esitutkinnassa ja syyteharkinnassa noudatetaan pidättyväisempää suhtautumista julkisuuteen nähden. Tämä yleinen salassapito määritellään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999, JulkL), esitutkinta- ja syyteharkinta-aineiston yleisenä salassapitona (JulkL 24.1 § 3 kohta, 458/2011). Sen mukaan mm. poliisille tehdyt ilmoitukset rikoksesta, esitutkintaa ja syyteharkintaa varten saadut ja laaditut asiakirjat sekä haastehakemus, haaste ja siihen annettu vastaus rikosasiassa ovat salassa pidettäviä, kunnes asia on ollut esillä tuomioistuimen istunnossa taikka kun syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai kun asian tutkinta on lopetettu esitutkinnassa eli jätetty sikseen, kuten pykälässä todetaan. Tätä ennen asiakirjat voivat olla julkisia vain, jos se on mahdollista salassapito-olettamaan sidotun ehdon (vahinkoedellytyslauseke) perusteella.

Asianosaisten laaja oikeus tietoihin omassa asiassa

Asianosaisilla on lähtökohtaisesti laaja oikeus saada tietoja esitutkintaan johtaneista ja esitutkinnassa ilmi tulleista seikoista sekä esitutkinta-aineistosta, joka voi tai on voinut vaikuttaa asianosaisen asian käsittelyyn (ETL 4:15, 818/2014). Jos asianosaisen oikeutta saada tietoa rajoitetaan, perusteen täytyy löytyä laista. Sellainen tilanne voi esimerkiksi esitutkinnassa olla, kun tietojen antamisesta voi olla haittaa asian selvittämiselle. Sen jälkeen, kun tällaista vaaraa ei ole, perustetta olla antamatta tietoja asianosaiselle ei ainakaan tällä perusteella ole. Toki laissa on muitakin perusteita, mutta niitä ei ole tarpeen tässä käsitellä. Sen sijaan yleisön oikeutta tietojen saamiseen voidaan rajoittaa, jos esimerkiksi asianosaisen jonkin perusoikeuden toteutuminen edellyttää suojan antamista.

Asianomistaja on joutunut rikoksen kohteeksi yleensä tahtomattaan. Siksi asianomistaja ei välttämättä halua kaikkien tietävän häntä koskevan rikoksen yksityiskohtia. Asianomistajan yksityiselämän suoja perusoikeutena tarkoittaa sitä, että asianomistajalla pitäisi olla itsemääräämisoikeus siihen, minkä verran muut saavat hänestä tietoja. Rikoksen kohteeksi joutuminen ei voi tarkoittaa sitä, että kenellä tahansa olisi oikeus saada asianomistajaa koskevat tiedot.

Epäiltyä koskevat tiedot suhteessa rikosepäilyä koskeviin tietoihin

Esitutkinnassa selvitetään ja otetaan huomioon sekä rikoksesta epäiltyä vastaan että hänen puolestaan vaikuttavat seikat ja todisteet (ETL 4:1). Lisäksi esitutkinnassa asia on valmisteltava siten, että syyteharkinta ja asianosaisten etujen valvominen voidaan suorittaa asianmukaisesti ja että todistelu voidaan pääkäsittelyssä ottaa vastaan yhdellä kertaa tai asia voidaan ratkaista kirjallisessa menettelyssä (ETL 1:2.2). Syyteharkinnan ja syytteen nostamisen jälkeen asiaa käsitellään tuomioistuimessa, jossa käsitellään asianosaisten läsnä ollen, täyttääkö epäillyn menettely sen tunnusmerkistön, jota syyte koskee. Jos epäillyn toiminta täyttää jonkin rikoksen tunnusmerkistön, voidaan perustellusti kysyä, onko epäilty oikeutettu salassapidon suojaan näiden tietojen osalta. Rikoksen tunnusmerkistön täyttävä menettely ei lähtökohtaisesti voi saada salassapidon suojaa.

Tätä kysymystä olen tarkastellut Edilex vierashuonekirjoituksena 3.12.2021 otsikolla: Epäillyn toiminta jonkin tunnusmerkistön täyttävänä (ns. laiton toiminta) ei voisi saada menettelyllistä salassapidon suojaa rikosasiaa käsiteltäessä, vaikka toiminta sinänsä voisi kuulua salassapitokohdan piiriin.

Lainsäädännön selkeyttäminen tai ennakkoratkaisu (KKO tai KHO) säännösten soveltamisesta olisi siis tarpeen. Toisaalta uusi sääntely tai ennakkopäätös ei poista sitä, etteikö epäillyllä voisi olla myös oikeus saada suojaa häntä koskeville yksityiselämän tiedoille. Näin voisi ajatella esimerkiksi rikoksen yhteydessä ilmi tulleiden seikkojen osalta, kun tiedoilla ei ole liittymäpintaa käräjäoikeudessa käsiteltävään syytteeseen, mutta tiedot ovat esitutkintapöytäkirjassa. Sellaisia tietoja voi esitutkinnan aikana tulla ilmi ja niiden liittäminen esitutkintapöytäkirjaan voi olla perusteltua, esitutkintavaiheen selvityksen perusteella. Myöhemmin osa tiedoista voi syyteharkinnan ja oikeuskäsittelyn myötä jäädä oikeudenkäynnissä käsiteltävien seikkojen ulkopuolelle.

Lopuksi

Rikosasian julkisuutta ei voi siis tarkastella pelkästään asiaan nähden ulkopuolisen (yleisöjulkisuuden) näkökulmasta. Tärkeimmässä roolissa rikosasiassa ovatkin asianosaiset heitä itseään koskevassa asiassa. Siksi heidän näkemystään rikosasiaa koskevien tietojen julkisuudesta pitäisi myös kuunnella.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: